19
January
2006

Valittamisen oikeus 11:16 on Thursday

Kun minä vielä pidin lomaa bloggailusta, vuosi alkoi kahdella hyvällä blogikirjoituksella käytettävyydestä, ongelmien esiintuomisesta ja ratkaisuehdotusten tarpeellisuudesta. Puoli-ammattimaisena nillittäjänä molemmat kirjoitukset kolahtivat ja aloin haudutella jonkinlaista vasta-argumenttia. Vaikka olen samaa mieltä Marjutin kanssa, ettei ongelmien listaus korjaa ongelmia ja myönnän myös hyvän käytettävyyden toteuttamisen olevan todella vaikeaa kuten Jasmo sanoi, pidän silti (usein ärsyttävääkin) valittamista myös hyödyllisenä.

Tähän piti tulla joku hyvä ihmisoikeustaistelijakuva, mutta googlella ei löytynyt.

En ole koskaan pitänyt ajatuksesta, ettei ongelmaa saa sanoa ääneen ennen kuin on esittää jokin ratkaisuehdotus. Rakentavan kritiikin vaatimukseksi naamioitu ajatus on liian usein vain kaunis tapa sanoa “ole hiljaa kun et mitään mistään tiedä”.

Minä valitan käytettävyysongelmista maalaisjärjelläni ja insinöörin näkövinkkelistä varsin vähäisellä osaamisellani. Olen myös sitä mieltä, että muidenkin pitäisi. Käyttöliittymät, käytettävyys, ohjelmistot, tietokoneet kaikissa muodoissaan — ne koskevat edellämainittuja työkseen valmistavien lisäksi myös tavallisia ihmisiä. Väitän (täysin MuTu-pohjalta, tilastoihin vetoamatta), että nämä tavikset eivät ole tyytyväisiä vaan tyytyneitä. Kun taviskäyttäjä ei ymmärrä tekstinkäsittelyohjelman olio-ohjelmoinnista tuttuja periytymissääntöjä toteuttavan hierarkisen, joskin dokumenttien ja sivupohjien välille hajautetun tyylimäärittelyjärjestelmän aiheuttamia ongelmia otsikkojen numeroinnissa, käyttäjä syyttää itseään. Elämäämme tehostamaan luodut koneet pilkkaavat päivästä toiseen “tyhmää” käyttäjää. Korjausehdotusta tai rakentavaa kritiikkiä lienee tavikselta turha vaatia, mutta valittaa käyttäjien mielestäni silti pitäisi.

Ehkä valituksen voimistuessa käytettävyys alkaisi kiinnostaa enemmän rahakirstun vartijoitakin.

4 Responses to “Valittamisen oikeus”

    Comments:

  1. Marjut Says:

    Valittaa saa ja pitää ilman muuta. Tuota merkintääni pohjusti jostain blogista lukemani viittaus siihen, ettei pitäisi vain hutkia kertomatta miten homma pitäisi hoitaa oikein – jos siis ammattilaisnillittäjästä on kysymys. Ei kai nyt kukaan voi odottaa tai oletaa, että kuka tahansa käyttäjä/kuluttaja osaisi korjata virheet, en minä ainakaan sellaista odota. Joten jatka vain valitusta, minä jatkan blogisi lukemista! :-)

  2. Jasmo Says:

    Melko luotettavien lähteiden mukaan yhdessäkään ohjelmistotalossa Suomessa ei tehdä käytettävyysanalyysejä tai suunnittelua. Käyttöliittymä / käytettävyys ‘tulee siinä toteutuksen ohessa’. Käytettävyys paranisi mielestäni yhdellä kysymyksellä huomattavasti. Ohjelmoijilla pitäisi olla aikaa ja motivaatiota kysyä toteutuksen aikana itseltään toistuvasti yksi kysymys: Mitä käyttäjä oikeastaan haluaa tehdä?

    Useimmat käyttäjät, jos otetaan Office-esimerkki, eivät kaipaa hienosti periytyviä ulkoasuluokkia. He haluavat, että sivunumeroinnin aloittaminen 3. sivulta olisi helppoa, jotta automaattinen otsikoiden numerointi toimisi ja että jonkun lyhenteen kirjoitettua ja päätyttyä pisteeseen Word ei aloittaisi seuraavaa sanaa isolla.

    Mutta käytettävyys on subjektiivinen asia. Alan Cooper kirjassaan kehuu Wordin valikoita, jotka piilottavat ‘turhia’ ominaisuuksia. Itse vihaan sitä. Haluan nähdä heti kaikki, koska usein joudun etsimään valikoista tiettyä ominaisuutta. Suurille yleisöille, kuten Symbian-yleisölle, on ymmärrettävästi vaikeaa tehdä laitetta, joka miellyttäisi kaikkia – tai edes suurinta osaa.

    Mutta jo se, että näistä asioista puhutaan blogeissa, on hyvä. Ehkä jonain päivänä näistä puhutaan yrityksissä. Sen päivän pitäisi olla tänään, jotta saisimme kilpailuetua. Sen päivän pitää olla lähellä, jotta pysymme kilpailussa mukana. Jos emme puhu asiasta työpaikalla vielä silloinkaan, voi olla että kannattaa alkaa kirjoittelemaan työhakemuksia – mieluummin ulkomaille.

    PS. Ainakin Jyväskylän yliopisto, TKK, Helsingin yliopisto(?) ja kevyesti LTY:kin kouluttaa tietotekniikan lukijoita käytettävyyteen / käyttöliittymiin. Ehkä se on uusi murros tietotekniikassa.

  3. Aapo Laitinen Says:

    Totta, valitus kunniaan! Olin aika kateellinen lukiessani HS.fi:n keskusteluja ja kommentteja, uudistus tuotti vuorokaudessa palautetta sadoilta ihmisiltä. Itse joudun tyytymään paljon, paljon pienempään määrään palautetta. Toisaalta onnistuin löytämään pari hyvää ideaa miten ihmisiä voisi kannustaa valittamaan, joten ehkä jatkossa saan korjattua tilannetta.

    Jasmon listaan voi lisätä Tampereen yliopiston (TKT:n ohjelmissa pakollisena käytettävyyttä, lisäksi erikseen pääaine ja maisteriohjelma Vuorovaikutteinen teknologia) ja jossain määrin Vaasan yliopiston.

  4. Niko Says:

    Käytettävyys on mielestäni tasapainoilua maalaisjärjen sekä erilaisten tieteellisten ja/tai teknisten menetelmien välillä. Kun jommalla kummalla puolella vaakakuppia viettää liian kauan aikaa, alkaa näkökulma helposti vinksahtaa. Alan Cooperin hehkuttamien katoavien valikoiden tueksi on varmasti kymmenittäin tutkimustuloksia ja silti lyhyenkin käytön jälkeen maalaisjärki sanoo, että idea on pitkälti järjetön. Toisaalta maalaisjärjellä on helppo keksiä miten helppoa laitteista olisi tehdä helppoja (3 x helppo!), mutta pienimuotoisinkin käyttäjätutkimus saattaa silti osoittaa järkeilyn vääräksi. Ongelma kuitenkin on, että vain Alan Cooperin tapaiset gurut kirjoittavat kirjoja ja ovat äänessä.

    En ehkä suoraan allekirjoita käytettävyyden olevan subjektiivista. Mieltymykset toki vaikuttavat kokemukseen käytettävyydestä: esimerkiksi ystäväni mielestä eräs ohjelma oli käyttökelvoton, koska ikkunan taustaväriä ei voinut vaihtaa. Uskon tavisten ottavan helpommin vastaan erilaisia hyviä käyttökokemuksia ja toimimaan työkalun ehdoilla, kun taas kunnon nörtti voi vastustaa hyvääkin käytettävyyttä jos ohjelma ei (näin hieman liioitellen) toimi samoin kuin emacs “joka on palvellut minua jo vuodesta 1988!” Sikäli haluaisin uskoa käytettävyyden olevan enempi objektiivista. Voin olla väärässäkin MuTuineni.