28
November
2005

Puhutaan Nokiaa! 18:00 on Monday

Asensin Nokian uuden Kanavat-palvelun puhelimeeni, vaan eipä se kolmannellakaan yrittämällä löytänyt mitään sisältöä, joten luovutin. Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: tajusin Nokiani puhuvan omaa kieltään. Uuden kielen oppiminen on aina innostavaa ja tämä kieli on suomea taitavalle varsin helppo oppia.

Alla muutamia esimerkkejä Nokia-kielen käytöstä:

  • Tänään opettelin kieltä Nokia.
  • Puhelimeni ominaisuus kamera on aivan kuin oikea kamera.
  • Tulen kello kuusi kulkuvälineellä bussi.

Kehoitan suuntaamaan huomion kuvaavien tehostesanojen käyttöön (“ominaisuus”, “kulkuväline”). Useiden kaksoispisteiden käyttö tekee tekstistä vielä jämptimpää ja ymmärrettävämpää:

  • Pitsa tulee maasta: Italia.
  • Anteeksi, olin kommunikaatiovälineessä: puhelin, sillä vastaanotin puhelun henkilöltä: äiti.

Tämä mainio kieli on luonnollinen ihmiselle koulutukseltaan: insinööri tai ammatiltaan: ohjelmoija. Kyseessä on kielen tehostaminen hyödyntäen: oliomalli. Saman lauserakenteen osaa: alku voi käyttää uudelleen muuttamalla ainoastaan sanaa: viimeinen. Kieltä on käytetty oivallisesti valmistajan: Nokia tuotteissa: puhelimet. Kun vaikutukseltaan: avuliaat ilmoitukset sisällöltään: virhe on kirjoitettu käyttäen kieltä: Nokia, on tuotteessa: puhelin voitu säästää paljon resurssia: muisti.

Esittäisin kuitenkin lauseen funktioltaan: pyyntö, että kieliopinnoissa vaiheessa: aloittelija olevat henkilöt: käyttäjät pääsisivät alkuun aktiviteetissa: opinnot. Tuotteeseen: puhelin voitaisiin lisätä applikaatio: kääntäjä, jonka avulla henkilö: opiskelija pääsisi kielen: Nokia kanssa kunnolla vaiheeseen: alku.

7 Responses to “Puhutaan Nokiaa!”

    Comments:

  1. Visa Says:

    Kanavat-ohjelmassa käytetään myös kekseliäitä sanamuotoja “Lisää Omat kanaviin” ja “Poista Omat kanavista”.

    Ja voinee myös kysyä, että miten ihmeessä parinkymmenen Hesarin uutisen lataamiseen pitää hakea 500 kilotavua dataa? Operaattorit tykkäävät, puhelinlaskujen maksajat eivät.

  2. Peppe Says:

    Edelleen toivon henkilöltä: Insinööri toimintoa: Selitys seikkaan: Kysymys joka koskee sellaista ns. halvatun pientä ominaisuutta: Bugi joka puolestaan aiheuttaa sen, että sovellus: Viestin Kirjoitus suorittaa toiminnon: Kaatuminen aina, kun käytän merkkiyhdistelmää ‘- eli heittomerkki-tavuviiva.

    Puhelin: 6680 on ominaisuuksiltaan ammattikielellä: Paska.

    Noh, kun ajattelee kylmät väreet selkäpiitä hiipien miten perttiperusnörtti keskustelee Tabia tai Jolt Colaa ostaessaan henkilön: Myyjä kanssa niin eipäs ole ihmekään, että moista kukkaiskieltä päätyy myös puhelimeen asti. Mietin tässä myös, että jos teknilliset korkeakoulut ja opistot yhtään tuntisivat vastuuta opiskelijoistaan, koko sakki passitettaisi ns. henkilösuhdekurssille, jonka aikana pitäisi selvitä kommunikoinnista kuukauden ilman näppistä tai puhelinta, keskustelukumppania silmiin katsoen ja, perkele vieköön, puhumalla! Ties vaikka kääntyisi syntyvyyskin nousuun. Grr.

    -P.

  3. Janne Jalkanen Says:

    Eipä se ole luonnollista kieltä insinöörillekään. Ennemminkin tuo kuulostaa siltä, että tuo on ollut helpoin ja halvin tapa tehdä lokalisoituva sovellus: jos jostain tietokannasta napattuja sanoja ei tarvitse sijoittaa niiden taivutetuissa muodoissa tekstiin, säästetään melkomoinen määrä aikaa ja vaivaa. Pahimmassa tapauksessa joutuisi taivuttamaan lennossa käyttäjän itsensä syöttämää tekstiä… (“Äiti soittaa” vs “Äiti:n puhelinnumero” vs “Soita Äiti:lle” vs. “Soita henkilölle: äiti”).

    Joskus tekstit saa upotettua siististi perusmuodossa, joskus ei. Joskus lopputulos on ihan pirun karmea. Joka tapauksessa on hyvin, hyvin hankalaa tehdä lauseita, jotka kuulostavat samalla rakenteella hyviltä usealla kielellä. Hyvällä yrityksellä voi tietysti pelastaa paljon, mutta tönköltä se kuulostaa aina jossain vaiheessa.

  4. Niko Says:

    Helpoimmasta ja halvimmasta en lähde väittelemään, mutta ainakin se on oliomaisin. Kun lokalisointi tehdään (parhaassa tapauksessa) vain kerran, voisi tietysti kysyä onko parempi tehdä helposti lokalisoitava sovellus vai järkevää kieltä käyttäjille puhuva sovellus. Käyttäjiä, saatika sitten käyttötapahtumia kun on huomattavasti enemmän.

  5. Janne Jalkanen Says:

    On. Mutta ongelma on tosiaan siinä, että jos käyttöliittymässä on lause: “X had a Y error”, niin miten tuo käännetään suomeksi, kun X ja Y ovat tuntemattomia tekstin luontivaiheessa, tulevat ehkä verkosta, tai parhaassa tapauksessa ovat käyttäjän luomia tekstejä? Englanniksi tämä vielä toimii “Fizzlewidget had a bad error”, mutta suomeksi “Fizzlekomponentti oli paha virhe?” “Fizzlekomponentti sai paha virheen?” “Fizzlekomponentti:lle tuli “paha” virhe?” “Fizzlekomponentti: paha virhe?”

    Tuosta se tönkköys syntyy, ja sitä on hankala kiertää :-/. Viimeistä varmaan käytetään, eritoten mobiililaitteen näytöllä, jossa tilaa on muutenkin vähän.

    Esimerkkini oli melko keinotekoinen, kun ei parempaakaan tässä vaiheessa tullut mieleen. Demonstroinee kuitenkin niitä käytännön ongelmia, joita tuossa tulee vastaan.

    Parempi ja parempi… kenen kannalta? Mikä on se mittari, jolla mitataan käyttöliittymän hyvyyttä, ja miten se laitetaan Exceliin kun mitataan, kumpi painaa vaakakupissa enemmän: X kymppitonnia ja Y viikkoa lokalisointiin (tai koko ohjelmiston suunnitteluun sen kannalta, että jopa toiminnot suunnitellaan järkevän kielen kannalta), vai se, kuinka paljon järkevät kälitekstit tuovat rahaa? Paremmuutta on vaikea perustella deadlinen ja budjetin kanssa kouristelevalle managerille, jos ei ole näyttää numeroita.

    Tämä on tietysti totta kaikille käyttöliittymäteknisille asioille, ei vain lokalisaatiolle.

  6. Niko Says:

    Jotta pitäydytään kategoriassa: fun, vastaan puolitosissani, että managerille näytettäviä numeroita voi aina keksiä. Ei niihin mitään kovin tiukasti todellisuuteen kiinnittyneitä perusteita tarvita.

    Mitä tuohon lokalisointiesimerkkiin tulee, se on nimenomaan tällainen olio-ohjelmoinnillinen tapa ratkaista asia. “Koska saattaa tulla tilanteita, joissa ei voida tietää mistä X & Y tulevat ja mitä ne ovat, kirjoitetaan kaikki virheilmoitukset niin, että ne voidaan luoda samalla tavalla olivat X & Y mitä tahansa.”

    Käytännössä varsin suuri osa (esimerkiksi) puhelimen ilmoituksista tulee sovelluksista, jotka joka tapauksessa ovat puhelimessa ja ilmoitukset käsittelevät ennalta tiedettyjä asioita. Väittäisin jopa asian olevan lähes sataprosenttisesti näin, kun mennään early adopter ja nörttikäyttäjäryhmien ulkopuolelle.

    “Objektin tyyppiä: Kuva ei voida liittää viestiin.” Puhelin ei kuitenkaan tue kovinkaan montaa objektityyppiä, joten yhtä hyvin voisi sanoa “Kuvaa ei voida liittää viestiin” ja perään vielä syy selvällä suomen kielellä. Katiskaahan siitä saa aikaiseksi kun kommentteja kirjoitetaan auki, mutta parempi hyvä katiska kuin keskiverto olioratkaisu. :) Ja fallbackina sitten vaikka se Object Oriented Language versio.

  7. Emil Virkki Says:

    Microsoft-kieli on toinen hauska viritys. Erityisesti sanan “kohde” käyttö:

    “Yhteys menetettiin kohteeseen nnyman.com” “Olen matkalla kohteeseen koti” “Tietojen poisto kohteesta Omat Tiedostot epäonnistui”