3
November
2005

Tekijänoikeuden haasteet 2000-luvulla 04:34 on Thursday

Maanantain tekijänoikeuskeskustelussa opetusministeriön Jorma Waldén esitti listan tekijänoikeuden haasteista 2000-luvulla. Kommentit ja verbaalinen laajennus ovat omaa tulkintaani. Kts. myös alkuperäinen kalvo (PDF).

Tietoverkot ja digitaalitekniikka

  • Miten taata riittävä oikeudellinen suoja digitaalisesti verkossa tai muuten levitettävälle ja “kloonattavalle” materiaalille?
  • Miten digitaalisesti levitettävien tuotteiden kaupasta saadaan tekijänoikeuksien haltijoiden näkökulmasta turvallista? Opetusministeriön kalvossa puhutaan “sähköisen kaupankäynnin turvallisesta ympäristöstä“, mutta eikö kyse ole pikemminkin oikeudenhaltijoiden halusta säilyttää kontrolli aineettomina myytyihin tuotteisiin?
  • Kontrollia koetetaan säilyttää muun muassa kaiken aikaa kehitettävillä, joskaan ei välttämättä kehittyvillä teknisillä suojauksilla. Suojaukset ovat totta tosiaan haasteellisia, kuten Sony BMG:n uusi suojaus osoittaa.
  • Kansainvälinen suoja. En muista tarkemmin mistä tässä oli kyse. Kenties lakien kansainvälisen yhtenäistämisen haasteellisuudesta?

Verkko- ja tallennepiratismi

  • Vertaisverkot eli P2P-verkot nähdään suurena, ehkä jopa turhan suurena haasteena (vrt. FirstMondayn artikkeli P2P-piratismin vaikutuksista Kanadassa).
  • Piraattitallenteiden yksityinen maahantuonti on haaste, joskin uuteen lakiin vihdoinkin saatu nollatoleranssi on askel oikeaan suuntaan.

Asenteet

  • Ammattitaidon kehittäminen koulutuksen avulla nähdään myös haasteena. En saanut aivan tarkkaa kuvaa, kenen ammattitaidosta tässä oli kyse, mutta ainakin MTV3:lla kaivataan tekijänoikeuskoulutusta.
  • Oletettavasti kuluttajia koskeva tavoite “tietämyksen lisääminen” on mielestäni hyvin tärkeä. Näen tämän pitkälti PR-haasteena — ja mitä nykytilanteeseen tulee, PR-konsulteilla olisi tässä todella sarkaa kynnettävänä.

Teosten käyttäminen

  • Tekijänoikeuksien rajoitussäännösten muokkaaminen digitaalisen levityksen kanssa yhteensopivaksi ei ole yksinkertaista. Selvyyden vuoksi on painotettava, että kyse on nimenomaan rajoituksista, jotka tietyissä tilanteissa rajaavat oikeudenomistajien oikeuksia. Käytännössä tämä voi tarkoittaa lupaa kopioida tekijänoikeuksin suojattua materiaalia yksityiskäyttöön tai vaikkapa museon arkistoon. Tietynlainen käyttö voi siis olla sallittua oikeudenomistajan lupaa kysymättä. Mutta minkälainen? Esimerkiksi vanha lupa kopioida yksityiskäyttöön on syytäkin asettaa uuteen valoon, kun kopion tekeminen ei ole “pois kopion tekijältä”, ei laadullisesti, ei C-kasetin kopiointiin kuluvana aikana, eikä rahallisesti kasetin hintana.
  • Teosten lukumäärän ja toisaalta käyttökohteiden ja -tapahtumien kasvaessa käyttölupien hankinta oikeudenhaltijoilta hankaloituu entisestään. Haasteena on luoda niin sanottuja one-stop luvanhankkimismenettelyjä, joiden avulla kaikki luvat voidaan hankkia keskitetysti yhdellä pyynnöllä.

Muissa Cable Factory Talks -tilaisuutta koskevissa kirjoituksissa käsittelen tekijänoikeuksien monimutkaisuutta sekä tekijänoikeutta vuonna 2020. Tilaisuudesta on kirjoittanut myös DigiTodayn tekijänoikeus-blogi.

Comments are closed.