5
October
2005

Kopiosuojattu musiikki ja käyttäjäkokemus 09:10 on Wednesday

English version of this post

Tämä saattaa tulla yllätyksenä, mutta 2000-luvun kodin viihdekeskus ei ole CD-soitin. MP3-soittimet, kaikissa maailman formaateissa tallennettuja optisia levyjä toistavat soittimet, videoiden, television ja musiikkisoittimien virkaa ajavat hiljaiset tietokoneet, kovalevylliset digiboxit, televisioon liitetyt “kodin mediakeskukset” joihin tallentuvat niin digikuvat, vanhojen cd-levyjen sisältö kuin tv-ohjelmatkin, langattomasti musiikkia kaiuttimiin striimavat laitteet, kännykät ja kaikkien näiden laitteiden luova yhdistelmäkäyttö ovat muuttaneet musikin kuuntelutottumuksiamme. Haluamme musiikin olevan saatavilla missä ja milloin tahansa.

Musiikin digitaalinen kopiointi laadun kärsimättä mahdollistaa kaikkien lempilevyjen kuuntelemisen, laitteen kuin laitteen äärellä. Tekniikan tuomien mahdollisuuksien nurja puoli on tarve käyttää aikaa oman musiikkikirjaston hallitsemiseen.

  • Musiikkia pitää siirtää laitteisiin halutun kuuntelupaikan mukaan.
  • Laitteiden muistin täyttyessä musiikkia pitää poistaa ja tehdä tilaa muulle musiikille.
  • Digitaalisessa muodossa ostettua musiikkia pitää myös varmuuskopioida — aineettomat ostokset katoavat helpommin kuin muovikiekot.
  • Monien laitteiden käyttö vaatii perehtymistä laitteiden teknisiin asetuksiin, esimerkiksi musiikin striimaamiseksi laitteesta toiseen.

Kaikesta ylimääräisestä vaivasta huolimatta uusien kuuntelutottumusten tuoma käyttäjäkokemus on vanhaa voimakkaampi. Saadusta kuuntelunvapaudesta ei luovuta, ei kopiosuojauksena toteutetuin ohjelmistoteknisin keinoin eikä uudenlaista käyttöä kriminalisoivin lakiteknisin keinoin.

Musiikin käyttäjäkokemuksessa on pitkälti kyse kuluttamisen helppoudesta. Kuluttamisen helppous taas määrittelee musiikin arvon kuluttajalle. Kuluttajan näkökulmasta kopiosuojaukset yksinomaan hankaloittavat musiikin kuuntelua ja näinollen laskevat musiikin arvoa. Musiikin julkaisijoiden argumentti kopiosuojausten puolesta on piratismin kitkeminen, mutta käytetyt keinot rajoittavat ainoastaan musiikista maksavia asiakkaita.

Oman tuotteen arvon laskeminen ja tuotteen kuluttamisen hankaloittaminen on lyhytnäköistä. Tekijänoikeuksien haltijana haluaisin uskoa musiikin olevan välttämätöntä ihmiselämälle, mutta ei se ole. Kuluttaja äänestää rahoillaan.

Comments are closed.